Niin se vaan on, että nukkuminen auttaa aina, itkeminen helpottaa ja syöminen lohduttaa. Voi, jos jokin näistä jääkin vähemmälle huomiolle! Elämä muuttuu silloin heti hankalaksi. On ilmeisesti viime viikon nuo nukkumiset ja syömiset jääneet sen verran vähille että pääsi tauti iskemään. Ja ihan kunnolla iskikin. Eilen lähdin töistä kesken päivän ja tänään on sitten saikkua. Eilinen meni sohvalla löhötessä telkkarin kanavia selatessa, ja vaikken yhtään mitään tehnykään ni kyllä kummasti maistu uni sitten illalla. Ja hyvin nukuinkin! Tänään jatkuu minun ja sohvan välinen kaveeraaminen. Tylsää on, varsinki ku mies on jätkäporukalla mökillä ja palaa sieltä vasta torstaina.

Tuli muuten eilen illalla YLEn kanavalta yksi parhaimmista leffoista ikinä, elikkäs Ronja Ryövärintytär. On varmaan paras ikinä tehty lastenelokuva. Mikseivät nykypäivänä osaa sen tasosta tehdä? Jotain teletappeja vaan joutuu naperot katsomaan. Mutta se mikä siis tuossa eilisessä leffatuokiossani järkytti kovasti oli se että leffa loppui vasta joskus puolenyön tietämillä. Eihän (toivon mukaan) kukaan kersa siihen aikaan saa olla enää valveilla! Miksi ihmeessä YLE lähettää niin hyvän leffan niin myöhään?! No, itsellänihän ei noita kersoja ole, mutta mietin kuitenkin pariin otteeseen että pitäisikö laittaa vihaista palautetta.