Olen nyt paiskinut töitä koko kesän tauotta ja viimeiset pari viikkoa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vuodeosastotyö kun ei juuri ole se inspiroivin juttu, kuin ei myöskään kolmivuorotyö, niin pikkuhiljaa pännii. Mutta niin saa pänniäkin nyt, sillä ensi viikolla minulla on loma! Tämän ahkeran työskentelyn ja aamuheräämisen aiheuttaman väsymyksen takia en ole jaksanut päivitellä tänne taas vähään aikaan. Pahoittelut siitä.

Lähitulevaisuus on nyt hiukan varmempi: mieheni on päättänyt jatkaa sinnittelyä nykyisellä työpaikallaan ja minä jatkoin pestiäni terveyskeskuksessa vielä joulukuulle kun en paikallisesta ambulanssifirmasta saanut töitä. Opinnäytetyöni on edelleen vaiheessa, vaikka suunnittelinkin jossain vaiheessa palauttavani sen jo tämän kuun puolessa välissä. Huti meni. Seuraava (ja lähes viimeinen) mahdollinen palautuspäivä on 10.10. Siihen mennessä jos saisi valmiiksi... Toivossa on hyvä elää. Mutta ei se pelkkä toivo sitä työtä tee. Soitin jopa tänään toiselle ohjaajistani todetakseni että hän on isyysvapaalla 9.10. asti. Loistavaa.

Rakkauselämän suhteen kuuluu vaihtelevaa. Mieheni selkäkivut ovat taas pahentuneet, joten romanttiset hellät hetket ovat olleet vähän vähissä ja suurin osa kotitöistä on kasautunut minun vastuulleni. Harmittava tilanne, mutta elän silti siinä toivossa että jossain vaiheessa helpottaa. Tai sitten ei. Syksy tiettävästi kun on niin piristävää aikaa, varsinkin tässä tuppukylässä missä kaikki elämä hiipuu kun ilmat viilenee. Onneksi aurinko paistaa vielä edes vähän.

Olen onnistunut käymään lenkillä vähän useammin (jos ei laske kuluvaa viikkoa) ja myös vuodeosaston fyysinen työ on tuntunut lihaksistossa. Kävimme mieheni kanssa muutaman kerran yhdessä lenkillä niin että hän mateli pyörällä vieressä. Näköjään jo sekin oli liian kova rasitus selälle, joten nyt on vaan piiskattava itsensä yksin liikkeelle. Tiedän että miestäni harmittaa se aivan suunnattomasti ettei voi kuntoilla taikka urheilla, mutta näköjään se vaikeuttaa myös minun kuntoilua kun ei ole kaveria. Itsekuri tässä on koetteella, taas vaihteeksi.